*

Aura Salla Rohkeasti eurooppalainen, ylpeästi suomalainen. #aurasalla2014 #eurovaalit #kokoomus

Kuinka arvokkaita ovat Suomelle yli puoli miljoonaa työpaikkaa?

Työn uudet muodot puhuttavat paljon ja olen itsekin niistä kirjoittanut. On seksikkäämpää päivittää Instagramiin kuva MacBookista ja höyryävästä lattekupista katukahvilassa kuin hitsipillistä ja kuulosuojaimista tehtaassa tai telakalla. Suuri osa suomalaisista kuitenkin ansaitsee palkkansa suorittavasta työstä. Varma ja säännöllinen toimeentulo on työsuhde-eduista toivotuin. Mitä näille työpaikoille kuuluu vuoden 2016 Suomessa? Valitettava totuus on, että ei kovin hyvää.  

Valmistavan teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on romahtanut vuosien 2007 ja 2013 välisenä aikana. Osuus BKT:stä tippui 23 prosentista peräti 15 prosenttiin. Maailmanlaajuinen talouskriisi vaikuttaa väistämättä, mutta todelliset syyt löytyvät syvemmältä yhteiskunnan rakenteista ja asenteista. Suomen pääomakanta pienenee eikä joustamaton ja lakkoherkkä työmarkkinajärjestelmä houkuttele investoimaan suomalaiseen teollisuuteen.

Markkinoiden muuttuessa myös teollisuuden liiketoimintamallit muuttuvat. Suomi elää viennistä ja ilman kilpailukykyisiä tuotteita rannalle on turha jäädä huutamaan hiipuvien markkinoiden perään. Elinkeinoelämän keskusliiton raportin mukaan suomalaiseen valmistukseen kytkeytyy suoraan tai välillisesti 600 000 työpaikkaa. Kasvun tarve Suomen kansantalouden terveen pohjan varmistamiseksi olisi 200 000 uutta työpaikkaa yksityissektorille vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että uudistuminen tapahtuu juuri nyt, sillä samaan aikaan Deloitten tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suuryrityksistä suunnittelee siirtävänsä tuotantoaan pois Suomesta seuraavan viiden vuoden aikana. Tässä rytäkässä katoaa todennäköisesti myös iso osa ainutlaatuista hankinta- ja tuotekehitysosaamista, jonka takaisin houkutteleminen on kova urakka.  

Perinteiset teollisuuden alat ovat muuttaneet muotoaan teknologian kehittymisen myötä. Toisin kuin kahvipöytäkeskusteluissa kuulee usein väitettävän, tämän ei tarvitse vähentää perinteisten työpaikkojen määrää. Päinvastoin. Oikein hyödynnettynä uusi teknologia kasvattaa tuottavuutta luoden kasvua ja näin uusia työpaikkoja. Metsäteollisuudessa pakkausmateriaalien ja sellun kysyntä maailmalla kasvaa. Suomalainen kemianteollisuus on yhtenä ainoana teollisuudenalana jatkanut kasvuaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Biomassa on maailmanlaajuisesti haluttua tavaraa, mikä luo mahdollisuuksia metsä- ja kemianteollisuuden lisäksi myös elintarvike- ja lääketeollisuudelle.

Suomen raaka-ainerikkaus, korkea osaaminen ja toimiva yhteiskunta ovat ehdottomia valttikortteja, joista on pidettävä kiinni. Myöskään jalostamisen taidottomuudesta meitä ei saa kiinni, brändäämisestä ja markkinoinnista kyllä, mutta se on kokonaan erillinen tarina.

Mitä suomalainen teollisuus sitten tarvitsee onnistuakseen? Osaavaa työvoimaa, toimivaa infraa, korkeatasoista teknologiaa ja tutkimustietoa sekä kilpailukykyisesti hinnoiteltua energiaa ja rahoitusta. Näiden lisäksi suomalainen teollisuus tarvitsee kannustavan ja ennustettavasti toimivan julkisen sektorin, joka pitää tuotantopanosten verotuksen ja sivukustannukset matalalla.

Suomen valtiontalous on saatettava kestävälle polulle alentamalla julkisia menoja ja uudistamalla rohkeasti rakenteita. Maamme poliittiselta johdolta ja etenkin työmarkkinajärjestöiltä vaaditaan nyt selkärankaa ja päätöksentekokykyä, joilla sitoudutaan alentamaan teollisuuden ja siihen liittyvien toimialojen kustannuksia.

Nyt jos koskaan tulisi säästää seinistä ja tuottamattomista työpaikoista ja suunnata kaikki vapautuva pääoma tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä teollisuuden uudistamiseen. Uudet liiketoimintamallit ja koulutus ovat avainasemassa. Koulujen, yliopistojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Testilaboratoriot, tutkimusalustat ja ajatus- sekä yrityshautomot ovat tärkeitä toimintakenttiä. Sijoittamalla mainittuihin toimenpiteisiin voimme varmistaa teollisen tuotannon jatkumisen ja kehittämisen. Koulunpenkiltä työelämään siirtymisestä tulee tehdä mahdollisimman helppoa ja oppisopimuskoulutuksen arvoa ja toimivuutta on edistettävä.

Kaikki meistä eivät myöskään halua työskennellä pilvessä tai avokonttoreissa, kovat kaulassa ja hipsterlasit silmillä. Hyvä näin. Työn arvostus mitataan onneksi edelleen muilla keinoin kun painamalla peukaloa ylöspäin. Nyt tarvitaankin päätöksiä varmistamaan, että Suomen viennin ja kansantalouden perusta seisoo jatkossakin tukevilla Jalaksilla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Voi vakuuttaa, että niitä työpaikkoja ei koskaan synny.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Voipi olla niin. Ainakin viimeaikaisten uutisten mukaan Suomi tulee olemaan yksi automatisaatioitumisen voittajista Euroopan digitalisoitumisessa. Saa myös nähdä kuinka käy kun 3D tulostin tuo kokonaisen tuotantolaitoksen toimiston nurkkaa ja tietokoneet alkaa korvaamaan palvelualan- sekä valkokaulusten työpaikkoja. Tai entäpä sitten robottiautot, robottikokit, robottiopettajat*, postipakettilennokit...

*Saya on Japanilainen ope-robo
http://www.itviikko.fi/teknologia/2009/05/11/robot...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#6
Tutkijat ovat aina kaukana kuraportaasta ja kuraporras työllistää. Sinne ei ole nyt Suomessa tunkua.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #10

Kaippa Suomesss on huolestuttava tämän "kuraportaan" katoamisesta, ainakin kiinteistöhuoto ja siivous yhtiöt ovat irtisanoneet että lomauttaneet väkeä. Mainosten jakajistakaan ei ole pulaa kun ensin tulivat opiskelijat, sitten keski-ikäiset naiset ja viimeksi maahanmuuttajat, toisaalta mainosjakajien palkat on tippunu sitämukaa kuin jaettavien mainosten määrä on vähentynyt. Tietysti on lähihoitajan virka mutta kaikkia ei huolita vaihtamaan mummojen vaippoja ja monia nykyisiäkin karsiaan irtisanomalla vaikka pslkka hoito- sosiaslialan alhaisin. Likaportaan paikat ovat nykyään lisäksi sellaisia että nykyään ne on monissa yrityksissä ulkoistettu eikä esim kaupassa voi kivuta siivojasta kassalle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

OP-ryhmä ja Aalto Yliopisto ovat myös julkaisseet suuryrityksiä tarkastelevan tutkimuksensa:

http://www.aaltoee.fi/uutiset/tutkimus-suuryrityks...

Ikävänä huomiona on, että suuryritykset ovat vähentäneet työvoimaansa Suomessa 62.000 työntekijällä v. 2013 lähtien ja vähennyksiä toteutetaan edelleen. Ulkomailla yritysten työvoimaa kasvatetaan edelleen. Ikävänä huomiona on myös alihankinta, jota yritykset ovat siirtämässä ulkomaille kotimaisten PKT-yritysten palveluiden sijaan.

Hyvä uutinen on, että investoiniten puolella nähtävästi panostetaan lisää tuotekehitykseen.

Toisessa tutkimuksessa todetaan, että pelkän huoltosuhteen perusteella Suomeen tarvitaan n. 400.000 uutta yksityisrahoitteista työpaikkaa.

http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-...

Pekka Heliste

Hyväesimerkki On Ruukki, joka myytiin,

Oitis avattiin hankintakirjat ja pääkonttorista tuli määräys , että on käytettävä pääkonttorin valitsemia alihankkijoita eli ruotsalaisia, italialaisia ja saksalaisia

Eivät ne halvemmaksi tule kuin aikaisemmin paikanpäältä saatu suomalainen työvoiman,matkakulut ja matka-ajan palkat ovat suuret.

Mutta isossa firmassa ei kustannukset ole aina se päälliimmäinen

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Työ: "kasvusta, työstä, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan kabinetin jäsenenä."
Nyt kaivataan kabinetin jäsen Aura Sallalta käytännön ehdotus, miten puoli miljoonaa työpaikkaa synnytetään nyky-EU:ssa /EMU:ssa ja Schengen-katastrofissa Suomeen, kun kerran elämme "menestystarinassa vailla vertaa".
Se menestys pitäisi saada näkymään kunkin ihmisen reaalielämässäkin.

Pekka Heliste

Olipahan taas pläjäys, ei ole ihme , jos Suomella menee huonosti, kun VTM:si riittää, että osaa pistää 1000 hevon-p peräkkäin

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tyypillistä Kokoomuksen ja EK:n propagandaa!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Pertti Väänänen

Ei siihen suurta propagandaa tarvita.Fakta riittää. Kun valmistavan teollisuuden osuus putoaa alle 20% maa on Afrikka-kierteessä.

Kahdeksassa vuodessa menot ovat kasvaneet lähes 11 miljardia ja tulot vain 5 miljardia euroa.

Vuosina 2005–2014 Suomen BKT supistui 5 %, kun se samaan aikaan kasvoi Ruotsissa 10 %, Saksassa 7 % ja koko euroalueella 3 %. Elintasomme meihin verrattaviin maihin on alentunut nopeasti. Nykyisellä menolla tulevaisuus Suomessa on karmea.

Veikko Huuska

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21062...

Että sellaista EK:n ja Kokoomuksen propagandaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On huomioitavaa, että tulot ovat kasvaneet vain 5 miljardia euroa, huolimatta suurista veronkorotuksista. Verojen korotus ei ilmiselvästi enää lisää verotuloja.

Velkaantumisesta: Nyt lähti jo kahdeksas 8. vuosi, jolloin joka ikinen suomalainen vauvasta vaariin ( valtio, kunnat ja kotitaloudet ) velkaantuvat keskimäärin n. 200 euroa kuukaudessa. Viisihenkinen perhe on siis velkaantunut periaatteessa n. 1.000 euroa kuukausittain eli n. 96.000 euroa v. 2009 alusta lähtien.

Suomen julkiset menot ovat muuten kasvaneet rahaliiton aikana eniten koko EU/EMU-alueella ja v. 2007 lähtien vieläpä täysin ilman talouskasvua.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kokoomuksen ongelma on siinä, että halutaan kyllä pudottaa verotusta, mutta ei vastaavasti haluta leikata julkista taloutta riittävästi, koska tämä merkitsisi monien Kokoomusta äänestävien työpaikan katoamista.
Eli heidän opeillaan rikkaat rikastuvat ja köyhät jäävät ilman palveluita. Suomi myydään eniten tarjoavalle!

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Sitten vielä se, että monella ei ole edes varaa päästä sinne työpaikalle jos ei ole aiemmassa työssä autoa tarvinnut. Tai ei oikein muutenkaan.

Markkinointi, myynti ja hallinto tuntuu olevan jokin suuri villitys. Pitää vaan olla jotain tuotteitakin...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Paitsi ettei Suomalainen suostu tekemään tuotteita halpatyömaan (esin Banladesh, Kiina ja Intia) tai robotin palkoilla ja työpäivän pituudella, ja toisaalta ei ole järkeä suostua jos vaatisi tehdä kolmea työtä tullakseen toimeen Suomessa.

Toimituksen poiminnat