Aura Salla Rohkeasti eurooppalainen, ylpeästi suomalainen. #aurasalla2014 #eurovaalit #kokoomus

Höyry, sähkö, digitalisaatio, kiertotalous

Rakenneuudistukset, menoleikkaukset, yksikkökustannusten pienentäminen; kasvua, kilpailukykyä, innovaatioita ja pk-yrittäjyyden alleviivaamista. Erilaisia eväitä, ohjeita ja asiantuntijoita riittää siitä, miten Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle. On kiistaton tosiasia, että rakenteellisia uudistuksia sekä elvyttäviä toimia valtion tasolla tulee tehdä. Kotipesän on oltava kunnossa, kasvupohjan terve ja kannustava sekä julkisen sääntelyn ennustettavaa. Säästöillä korjataan budjetin alijäämää, mutta kasvulukuihin vaikuttavuus on päinvastainen. Yhä olennaisempaa on, että samaan aikaan suunnataan paukkuja talouden kasvaville aloille.

Oli sana ”megatrendi” itsessään kuinka ärsyttävä tahansa piilee sen, kuten kaikkien kliseiden, takana jonkinlainen totuus, tai ainakin mahdollisuus. Parhaiten onnistutaan, kun ymmärretään talouden uusien trendien olevan jo osa meidän jokaisen arkipäivää niin yksilötasolla, yrityksissä kuin tuotannossa ja käännetään se taloudelliseksi lisäarvoksi. Kasvu syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapainosta ja Suomi elää viennistä. Kysymys kuuluukin, mitä maailmalla meiltä sitten kysytään?

Maailmantaloudessa on tällä hetkellä kolme selvää megatrendiä: uudet energiamuodot, ilmastonmuutokseen reagoiminen ja digitalisaatio. Näitä katsoessa, voisi ajatella, että Suomella on kaikki edellytykset nousta talouden edelläkävijäksi, mikäli se pystyy rakentamaan nopealla syklillä pohjan kestävälle talouskasvulle, tehden samalla nopean aikavälin siirtoja kasvavilla markkina-aloilla.

Uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen sekä ilmastonmuutoksen ja ekotalouden osalta nostan esiin yhden näihin kaikkiin keskeisesti liittyvän aiheen: kiertotalouden, kaikissa eri muodoissaan. Kiertotalous tuntuu olevan vielä terminä yllättävän tuntematon, vaikka käytännössä kohtaamme sitä arjessamme lähes kaikilla kulutus- ja tuotantosektoreilla.

Suomalaiset ovat jo kohtalaisen tottuneita kierrättäjiä ja isot teollisuuden alat, kuten paperi- ja konepajateollisuus sekä energiatehokkaita ratkaisuja tuottava rakennusteollisuus, ovat käytännössä kiertotalouden edelläkävijöitä, osin jopa tiedostamattaan. Kiertotalouden avulla pyritään saamaan maksimaalinen hyöty, eli lisäarvo, irti materiaaleista niiden kokonaiselinkaaren aikana. Toisin sanoen kiertotalouden perusperiaatteen voidaan katsoa olevan enemmän kuin luontaista meille, Niksi-Pirkan parissa kasvaneille suomalaisille.

Kiertotalouden johtaviin tutkimussäätiöihin kuuluvan Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan kiertotalousmarkkinoiden arvo on jopa 700 miljardia euroa. Suomessa, Sitran tekemän selvityksen mukaan, resurssien kierron tehostaminen voisi tarjota maamme kansantaloudelle jopa 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin seuraavan viidentoista vuoden aikana. Julkinen sektori pystyy rakentamaan kannusteita kiertotaloudelle verotuksen, lainsäädännön sekä erilaisten panttijärjestelmien kautta. Uusien liikeideoiden on kuitenkin synnyttävä yksilö ja yrityslähtöisesti.

Digitalisaation mahdollisuudet tiivistäisin kahteen keskeiseen ajatukseen. Miten digitalisaatio voi helpottaa meidän jokaisen arkielämää ja tuottaa meille tuttuja palveluita uudessa muodossa? Sekä, miten löydämme täysin uusia aloja ja toimintoja, joilla digitaalisuus tuo meille, yrityksillemme ja teollisuudellemme lisäarvoa ja uusia mahdollisuuksia? Esimerkkeinä ensimmäisestä, arkielämää helpottavista palveluista, ovat jo kauppakassin tilaaminen kotiovelle tai lääkärin videovastaanotto omassa olohuoneessa. Toinen on haastavampi ja sen ratkaisijat tulevat olemaan muutoksen voittajia. Huolestuttavaa kyllä, tämän vuoden helmikuussa Harvard Business Review:ssa julkaistussa, Tuftin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa vertailtiin maailmanlaajuisesti eri maiden digitalisaatiokehitystä, evoluutioindeksi osoitti Suomen olevan kolmanneksi nopeimmin jäämässä jälkeen tässä megatrendissä.

Ketkä sitten pärjäävät tässä evoluutiokehityksessä? Uudet, kehittyvät ja kasvavat markkinat, jotka ovat valmiita riskinottoon. Sekä maat, kuten Yhdysvallat, joissa yrittäminen ja siihen liittyvä riskinotto ovat osa kansallista kulttuuria ja ajattelumaailmaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa uuden aloittamisen, riskinoton ja epäonnistumisen pelko ajavat monesti ohi. Uskallankin väittää, että kokonaisvaltainen, meistä jokaisesta itsestä lähtevä ajatusmaailmamme uudistaminen on avaintekijä todellisen talouskasvun saavuttamiseksi. Evoluution seuraava vaihe on käsillä nyt ja meidän on aika olla eturivin hyötyjiä.

Moni meistä on aloittanut syksyn työarjen vietettyään kesälomaa Airbnb:n välittämässä asunnossa, ajettuaan välimatkoja kesälomakohteissa ja kotimaassa Uberilla, tai löydettyään kesäheilan Tinderistä. E-reseptit, verkossa toimiva Kansalaisneuvonta ja Kelan sähköiset asiointipalvelut ovat erinomaisia esimerkkejä julkisten palveluiden digitalisoitumisesta. Kierrättäminen, kirpputorit ja valveutuneelle kuluttajalle tutut energiasäästöratkaisut sekä energiatehokkaat talot ovat meille pohjoismaalaisille arkipäivää, miksei myös yrityksille ja teollisuudellemme. Elämme maailmassa, jossa meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillamme ja sitäkin enemmän omalla asenteellamme. Jatkankin siis sinnikkäästi Snapchatin opettelua YouTubesta katsomani ohjevideon perusteella ja jään odottamaan päivää, että keltaisiin muovipusseihin sullomani pahvit häviävät belgialaiselta kotikadultani.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä on kiinnostava pointti: "Sitran tekemän selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen voisi tarjota maamme kansantaloudelle jopa 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin seuraavan viidentoista vuoden aikana."

Tässä on muitakin hyviä ajatuksia, mutta miten Suomi pääsee ensin ulos tästä nykyisestä noidankehästä, jossa työttömyys kasvaa, julkinen sektori velkaantuu lisää ja koulutuksesta sekä tutkimuksesta leikataan lisää?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hankkiutumalla eroon aluksi alkoholin liikakäytön ja masennuksen aiheuttamista kansantaloudellisista ja -terveydellisistä kustannuksista, jotka joidenkin arvioiden mukaan ovat yli 10mrd. vuodessa ja pois työn tuottavuudesta. Keinoja on, tahtoa ei ainakaan vielä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Helppo homma!
Yhteiskuntasopimus, mutta uudella mallilla. Mun mallilla/ luottamus ja usko.

Lähdetään purkamaan keissiä siitä, että jokainen yrityksen duunari, eli yrityksen palkattu henkilö ostaa oman työpaikkansa yritykseltä. Samalla hän tulee ostaneeksi osuuden yrityksestä, elikkä käytännössä x-lukumäärän yrityksen osakkeita. Osuutensa uusomistaja voi maksaa heti käteisellä, tai palkasta vähitellen pidättäen.
Kun uusomistajan vakanssi nousee, tulee hänen ostaa lisää osakkeita vastaten vakanssin nousua.
Yritys puolestaan voi hyvistä suorituksista palkita henkilöstöään lisäosakeannilla.
Yrityksen tarvitessa pääomaa esimerkiksi investointiin, ovat uusomistajat ensisijaisessa asemassa vaihtamalla vaikka osan palkkatuloistaan osakkeiksi. Tilanteen vakiintuessa uusomistajat voivat myydä palkkasaanto-osakkeensa takaisin, tai pitää ne halutessaan.
Uusomistajien tulo tulee siis muodostumaan varsinaisesta palkkatulosta ja osakkeiden tuotosta.

Edelläesitettyä taloudellisuutta merkittävämpää on henkisen asenteen muutos. Nyt uusomistajat ovatkin yllättäen samalla puolella rajalinjaa perinneomistajien kanssa. Uutta opittavaa on paljon, mutta vanhat riidat poistuvat. Kun sovitaan jostakin työajasta, se tarkoittaa mutterin väännön alkuhetkeä ja pillin puhaltaessa työkalut pakkiin ja suihkuun.

Työmarkkinaosapuolten roolit muuttuvat totaalisesti. Enään ei heilutella kansainvälisiä sormimerkkejä omista poteroista, vaan siirrytään yhteiseen korsuun viilaamaan suomalaista työelämää vahvistumaan ulkopuolisia häiriötekijöitä vastaan.

Perinneomistajille jää tottamooses tietyt omalla taidollaan ja verellään hankitut valtaoikeudet päättää merkittävimmistä asioista. Uusomistajien rooli tulee olemaan enempi käytännön ruohonjuuritasolla.

Valtion hallinnon pitää ottaa omakseen kaikki poliittiset asiat, jotka vievät ratkaisumallia eteenpäin. Työlakia pitänee viilata, kuten myös toimintojen muuttuessa työehtosopimuksia.

Tämä on malli, jossa kaikki voittavat, koko Suomi voittaa. Joka ei uskalla laskeutua barrikaadeilta, jääköön sinne sitten yksinään kukkumaan.
Tämä malli pitää käynnistää heti. Meillä se on mahdollista, muualla erittäin vaikeaa ja jopa mahdotonta. Valitaan etupelto.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miljoonia ihmisiä elättävät itsensä kierrättämällä jätteitä.
Olisi syytä miettiä mitä kannattaa tuottaa. Kun todella huolestuttavana megatrendinä on että vuosi vuodelta kulutetaan yhä enemmän resursseja kuin maapallo tuottaa. Elämme siis tulevien sukupolvien varoilla.
Mitään kasvua ei enää tarvita, päinvastoin. Kilpailukyvyn sijaan tarvitaan yhteistyökykyä. Riskinoton sijaan tarvitaan inhimillistä tulevaisuutta turvaavia toimia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä eroa on kiertotaloudella ja kierrätystaloudella? Mitä ON "kiertotalous"?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiertotaloudessa ihmisen ja tuotantoeläiten luonnolliset tuotokset luodaan peltoon, Kierrätystaloudessa ihmisen luomat kulttuurituotteet kierretetään vessapaperiksi. Näin minä voisin kyseiset termit käsittää.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Vastaan seuraavasti, mutta en ole varma kielitoimiston suhtautumisesta.

Kierrätys(talous) merkitsee tiettyyn käyttöön teknokraattisesti valmistetun vaurioituneen ja/tai hyljätyn objektin ohjaamisesta käsittelyyn, jossa otetaan käyttöön kaikki objektin partikkelit, jotka voidaan uusiokäyttää jossakin uudisprosessissa.

Kiertotalous on biotaloudellinen ratkaisu, jossa bioraaka-ainetaloudessa syntynyt sivuvirta, tai käsittelyn seurauksena syntynyt jalostamaton aines ohjataan jalostukseen uuteen käyttötarkoitukseen.
Esmerk puuteollisuudessa syntyy sahanpurua ja kutterilastua. Niitä ei jalosteta pidemmälle, vaan kärrätään ometoihin ja hevoshakoihin.
Ometta-asukkaat puolestaan paskivat purulle ja sekoitus on jalostamatta valmista lannotetta metsään, tai peltoon. Näin kierrettiin täydet 360 astetta ja ympyrä sulkeutui.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

”Kiertotalouden avulla pyritään saamaan maksimaalinen hyöty, eli lisäarvo, irti materiaaleista niiden kokonaiselinkaaren aikana.”

Meillä aloitettiin koko maassa syksyllä 2005 elektroniikka romun kerääminen.

Em. Kierrätyksen idea oli täysin selvä ja linjassa edellä mainitun kanssa kun toimintaa aloitettiin organisoimaan käytännön tasolle.

Elektroniikka kierrätys aloitettiin perustamalla maahan yli 400 vastaanottopistettä.

Laki edellytti että kaikki laitteet olisi tullut vastaanottaa varastoida ja vastaanotosta kuljettaa keskitettyyn tarkastuspisteeseen niin , että ne voidaan ennen valinta päätöstä siitä että käytetäänkö vastaanotettu laite pelkkään raaka aine kierrätykseen vai onko laitteesta uusikäyttöön korjauksen jälkeen tai löytyykö laitteesta komponentteja tai osia joita voidaan sellaisenaan edelleen käyttää muissa laitteissa.
Tämä oli alkutilanne.

Tämä saatiin toimimaan, ja organisitua työtä jonkin verran maahamme.

Mutta

Tuottajat olivat eri mieltä.

Ja vastaanotto ja kuljetus muutettiin kaikessa hiljaisuudessa ns. bulk malliin, jossa ei enää ollut mahdollisuutta laitteiden yksilöllisiin tarkastuksiin.

Eli käytännössä meillä koko järjestelmä romutettiin parin vuoden aloituksen jälkeen, kun valtion virkamiehet eivät kyenneet tai saaneet tuottajien painostuksesta, laittaa kokonaisuudessaan mjuille toimijoille käyttöön samaa mitä ensimmäinen ja ainoa lain kirjaimen ja em tavoitteiden mukaan toimiva yhteisö aloitti, vaan lakia myöhemmin lakia(asetuksia) muutettiin niin että nyt käytännössä ainoastaan tuottajille edullisempi (saa myytyä enemmän) raaka aine malli, jossa kaikki ovat samaa raaka aine massaa ,ilman korjausta tai valintoja on käytössä ja siten oleellinen osa alkuperäistä kierrätyksen ideaa on maassamme tietoisesti hävitetty.

Veikko Hintsanen

Elker OY:n ensimmäinen toimitusjohtaja vv 2005-2007

www.elker.fi

Käyttäjän PenttiKallio kuva
Pentti Kallio

Veikko Hintsanen kirjoittaa asian juuri niinkuin se tuolloin oli. Maahan saatiin luotua hyvin toimiva organisaatio jonka myötä sähkö-ja elektronisten laitteiden keräys ja kuljetus hoidettiin kansallisen asetuksen ( 852/2004) mukaisesti.
Verkosto tarjosi työtä noin 1500 henkilölle ja laitteita saatiin ohjattua uudelleenkäyttöön noin 15-20% vastaanotetun tavaran määrästä. Sitten tapahtui merkittävä käännös vastaanotto, varastointi ja kuljetus muutettiin sellaiseksi, ettei uudelleenkäyttö enään ollut mahdollista kuin niissä pisteissö joissa on henkilö vastaanottamassa tavaran. Joitakin paikkoja maassa vielä on joissa homma toimii niinkuin sen pitäisi, valitettavan vähän kuitenkin. Edelleen kenttä tarjoaa uettua työtä muutamalle sadalle ihmiselle, mutta paljon mittavampaan toimintaan olisi kaikki mahdollisuudet jos valvonta uudelleenkäytöstä toimisi, ja monopolit eivät käyttäisi määräysvaltaa. Ei ole kenenkään etu murskata toimivia laitteita, tai vastaavasti polttaa käyttökelpoisia materiaaleja kuten puuvillaa energiaksi.
Vaatteiden - ja tekstiilien keräys / kierrätys on muodostumassa mittavaksi teollisuuden haaraksi lähivuosina, mm puuvilla voidaan kierrättää neljään - viiteen kertaan uusiomateriaalina. Kilo puuvillaa kasvatettuna vaatii noin 12000 litraa puhdasta vettä.. Kilosta saadaan kolme T-paitaa. Eli tässäkin kohtaa kierrätys säästää luontoa ja ympäristöä.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Minua ihmetyttää, että niin Aura Sallan kuin hallituksenkin tulevaisuuden kasvualojen listalta puuttuu matkailu. Matkailutaseemme on raskaasti miinusmerkkinen eikä sen korjaamiseksi ole edes yritystä. Meillä on suuri maa rikkautenamme. Mutta sen hyödyntäminen yhä vain vaikeutuu. Sääntelyn purkamisen sijasta sääntelyä vain lisätään ja maine matkailumaana laskee niin idässä kuin lännessä.

Tarttis tehrä jotakin!

Toimituksen poiminnat