Aura Salla Rohkeasti eurooppalainen, ylpeästi suomalainen. #aurasalla2014 #eurovaalit #kokoomus

Todellinen keskuspankki

Euroopan unionia on syytetty muun muassa huonosta taloudenpidosta, heikoista toimista Ukrainan kriisissä ja yhtenäisen äänen puuttumisesta – kaikki asioita, joihin kansalaiset eivät ole olleet valmiita antamaan EU:lle toimivaltuuksia. On aika keskustella siitä, mihin kaikkeen unioni tarvitsee toimivaltuudet, jotta sillä on todelliset mahdollisuudet rakentaa yhtenäistä Eurooppaa, vahvaa taloutta sekä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kreikan maksukyvyttömyys oli kiistämättä peräisin myös heikosti hoidetusta julkisesta taloudesta, mutta osaltaan tilanteeseen vaikutti liian heikoille

perusteille järjestetty talous- ja rahaliitto, jonka myötä markkinat hinnoittelivat euromaiden valtioiden lainat samalle tasolle huomioimatta maakohtaisia riskejä. Markkinoiden herättyä todellisuutteen ja huomattua Kreikan valtiontalouden kriisitilanteen ne ylireagoivat ja korot räjähtivät, jonka myötä maa ajautui maksukyvyttömyyteen. 

Sama rahapolitiikka – Saksan vanavedessä – ei yksinkertaisesti sopinut kaikille maille ja ne, jotka kärsivät EKP:n asettamista koroista, tarvitsivat muiden tukea. Juuri näin tapahtui ja siksi ns. tukipaketit olivat perusteltuja. Nyt kun EU vihdoin luo yhteistä finanssipolitiikkaansa, on meidän pidettävä huolta siitä, että no bailout -säännöstä pidetään tiukasti kiinni.

Yhteiselle valuutalle oltiin valmiit antamaan oikeutus, mutta ei todelliselle pankkiunionille, jonka yhteinen valuutta tarvitsee toimiakseen kunnolla. Nurinkurista.

EKP on maailman itsenäisin keskuspankki, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että se ei kuuntele neuvoja poliitikoilta eikä suostu lipsumaan inflaatiotavoitteestaan. Inflaation pelko on Saksalaista perua. Saksa tasapainottaa euroalueen vaihtotasetta niin paljon ylöspäin, että euron arvo ei laske, vaikka inflaatiota muulla euroalueella tarvittaisiinkin. EKP voisi lisätä rahan määrää markkinoilla ostamalla heikommassa taloustilanteessa olevien maiden velkakirjoja huomattavasti enemmän, tai suoran setelirahoituksen avulla, kuten FED tekee Yhdysvalloissa. Tällöin rahan määrän kasvaessa lyhyellä aikavälillä kotimainen kysyntä kasvaisi ja näin Euroopan talouden sydän sykkisi vahvemmin. Tähän mennessä EKP on luonut rahaa vain ostamalla kriisimaiden papereita pitääkseen niiden hinnan kohtuullisena eli osaltaan pitänyt huolen siitä, että maiden maksukykyyn uskotaan.

Euromaiden julkisen talouden kannalta inflaation maltillinen kiihdyttäminen alentaisi velkojen reaaliarvoa suhteessa bkt:hen ja parantaisi näin valtioiden velkasuhdetta. Korkeampi inflaatio tarkoittaisi myös korkeampia korkoja, mikä hillitsisi riskinottoa. Toki inflaation kiihdyttämisellä on myös epävarmuutta lisääviä tekijöitä, kuten markkina- ja joukkolainamarkkinakorkojen sekä reaalikoron mahdollinen nousu. Nyt on kuitenkin aika kiihdyttää talouskasvua myös rahapoliittisin keinoin. 

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla pankkiunionin syventämiseen liittyviä lakeja, joilla pyritään lisäämään pankkien vastuuta kriisitilanteessa. Eurooppalaiset pankit toimivat ylikansallisesti, ja ylikansallisuuteen tulee myös pankkivalvonnan perustua. Single Supervisory Mechanism (SSM) on uusi finanssivalvonnan väline, jonka avulla ylikansallisesti toimivia pankkeja valvotaan oikeassa kontekstissaan samalla, kun kansalliset toimijat valvovat pienempiä pankkitoimijoita entiseen tapaan. Tämä tulee lisäämään pankkisektorin avoimuutta ja luotettavuutta. Päätöksen jälkeen pankkitoiminnan mahdolliset epäkohdat nähdään paremmin ja tulevien pankkikriisien torjunta helpottuu. 

Eurooppalaisten kannalta paras ratkaisu on rakentaa EU:lle yhtenäinen ja toimiva rahapolitiikka ja pitää huoli siitä, että Euroopan keskuspankilla riittää muskeleita torjua seuraavat pankkikriisit. Todellinen, toimiva ja uskottava pankkiunioni on ratkaisu tähän. Vastikään tehdyt päätökset vievät Eurooppaa oikeaan suuntaan, mutta kehitettävää riittää ja todellisen toimintakyvyn mittaa vasta seuraava kriisi, joka toivottavasti ei kolkuta lähiaikoina keskuspankkimme ovia.  



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

"Vahva" talous on sellainen, jossa valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jos vastuu on kansallisella tasolla - ja se halutaan sellaisenaan myös säilyttää, tulee rahapoliittinen valta olla myös samalla tasolla. On suoranainen vääryys, että ensin ruokitaan moraalikatoa - sitten sidotaan kädet pakkopaitaan ja käsketään hypätä 6 metriä seiväshypyssä.

Se ei toimi.

Toinen vaihtoehto on, että EU-maat (ml. Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska, Puola, Tshekin tasvalta...) luopuvat kansallisesta raha- ja talouspolitiikastaan yhteiselle liittovaltiolle. Tässä pitää huomioida, että se koskee myös euromaita, mutta toki vain talouspolitiikan osalta. Jos ajatellaan, että sama taho, joka on onnistunut luomaan tämän ainutlaatuisen kriisin on niin hyvä taho huolehtimaan yhteisistä rahoistamme niin sitten niin tapahtukoon.

Huomattavaa on, että myös EU:n euron ulkopuoliset maat on saatava mukaan tähän, sillä muutoin EU:n sisälle kasvaa vahvojakin eturistiriitoja, ja tällöin päätöksenteon keskimääräinen mielekkyyden taso tulee helposti putoamaan.

---

En ymmärrä lainkaan logiikkaasi. Nimenomaan vuosina 1997 (jolloin EMU-maat ja rahapolitiikan yleislinja oli jo tiedossa alkavan 1.1.1999) ja 2008 välisenä aikana nyt "pulaan joutuneet kriisimaat" kerta kaikkiaan hyötyivät (eivätkä kärsineet, kuten esität!) epärealistisen matalista koroista. Tämän näkee helposti, jos katsoo Kreikan, Espanjan tai Italiankin pitkien valiolainojen korkotasoa.

Tämä ruokki ylivelkaantumista, eikä Maastrichtin sopimuksia noudatettu. Koska näiden ongelmaluottojen toisessa päässä oli muita euromaita (niiden pankkeja, eläkevakuutusyhtiöitä jne.) näihin tukitouhuihin lähdettiin, joskin edelleen vailla suomalaista intressiä. BIS:n tietokannasta näkee, että vuoden 2010 alussa Suomella oli riskipositiossa Kreikalta saamisia n. 25 miljoonan euron edestä. Tukipaketilla turvasimme hieman ylimääräistä (1000 miljoonaa euroa).

---

M3:n suhteen ja inflaatio-odotuksien kasvattamisnäkymistä olemme samaa mieltä. :)

---

Kova on luotto SSM:n toimintakykyyn. Vähän kuten me joskus 15 vuotta sitten luotimme, että Maastrichtin sopimus pitää, no bail-out (SEUT 125) pitää...

Näiden samojen eurokraattien nyt katsotaan pystyvänsä oikeassa kontekstissa valvomaan pankkejakin? Nähtäväksi jää. Eipä se SEC Yhdysvalloissakaan oikein huomannut pientä Subprime-pommia.

Pentti Järvi

Aura Sallan suosittelijasta näkee, missä mennään. ;)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Aura!

Tutustuhan kotisivuuni http://jormajaakkola.fi

Suomen markasta luopumisessa tapahtui valtiopetos.

Yksityiskohtainen selvitys:
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Ks. asiakirjat, jotka on minun mapistani skannattu satanen.com-sivustolle kesällä 2001.

Suomen sitoutuminen Maatricht-aiheisiin vaadittiin jo vuonna 1993.
Ks. salainen pöytäkirja 16/1993 20.12.1993 ja liitemuistio 1075/1993 19.12.1993.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti kyseisten asiakirjojen salassapidon 17. lokakuuta 2000.

Pöytäkirja muistioineen pitää sisällään Maastricht-aiheiden (liittovaltion) hyväksymisen ehdoitta.

EMU on pykälä 6.
YUTP eli yhteisön ulko- jaturvallisuuspolitiikka on pykälä 7.

Suora linkki mapistani skannatuihin asiakirjoihin - pöytäkirja ja liitemuistio löytyy osoitteesta http://jormajaakkola.fi/Taustatietoa

"Dokumentointia Satanen.com'issa
Salaiset EU-pöytäkirjat":
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=po...

Pöytäkirja
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja

Liitemuistio
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=pitka

KHO:n ratkaisu
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos

Lue myös Sauli Niinistön puheet eduskunnassa vuonna 1992
http://jormajaakkola.fi/Niinist%C3%B6n%20puheita%2...

Terveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tuubaa. Ref mitä Myllyniemi kirjoitti, ja lisäyksenä

"Eurooppalaisten kannalta paras ratkaisu on rakentaa EU:lle yhtenäinen ja toimiva rahapolitiikka"

Millä perusteella yhtenäinen rahapolitiikka on hyvä idea, ja miksi se olisi eurooppalaisten kannalta paras ratkaisu kaikista mahdollisista ratkaisuista?

Miten pankkiunioni ratkaisee muka yhteisvaluutan kestämättömän kansantaloudellisen perustan? Mitä Suomi pankkiunionista hyötyy, ja kuinka paljon se tulee maksamaan Suomelle?

Mitä järkeä on puhua tulevista pankkikriiseistä, kun tämä nykyinenkin on vielä kuusi vuotta käynnistyttyään täysin hoitamatta?

Jatkoajatuksena, pankkien antolainaus ei lähde käyntiin ennenkuin pankkien taseet on korjattu, mikä tarkoittaa tappioiden tunnustamista ja pääomien vahvistamista. Sitä taas ei halutan tehdä, koska se maksaisi ihan oikeaa rahaa.

Puheet pankkiunionista ovat aivan höpöä, koska mekanismi pankkien alasajoon on jumalattoman heikko, moninapainen ja -portainen, ja jäsenmailla on veto-oikeus päätöksiin. Lisäksi mitään mekanismia siihen, että mistä ne rahat pankin alasajon yhteydessä loihditaan, ei ole.

Oikeastaan ainoa, mistä olen suunnilleen samaa mieltä kirjoittajan kanssa on tarve löysemmälle rahapolitiikalle. Mikäli euroaluetta ei olisi, asian järjestäminen olisi triviaalia.

Kirjoittajan logiikka on omituinen. Ensin tuhotaan rahapolitiikan kansallinen soveltamismahdollisuus ja kehutaan yhtenäistä rahapolitiikkaa "parhaana vaihtoehtona eurooppalaisille". Heti sen perään vaaditaan, että yhteistä rahapolitiikkaa pitäisi toteuttaa enemmän kansallisista lähtökohdista.

Fantsuttelijoiden perustavaa laatua oleva ongelma on pitäytyminen toimimattomassa rakennelmassa, ja ehdottaa korjausliikkeeksi toimivaa rakennelmaa, eli kansallisen tason rahapolitiikan käyttöönottoa. Looginen seuraus ja maali tämäntyyppiselle ajattelulle on, että euro pitäisi purkaa, jolloin kansallisen tason tilanne olisi mahdollista huomioida parhaiten rahapolitiikkaa tehtäessä. Mutta fantsuttelijat eivät tajua tätä mokaansa. He kehuvat euroa, mutta vaativat asioita, jotka viittaavat pikemminkin kansallisen tason rahapolitiikkaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Sama rahapolitiikka – Saksan vanavedessä – ei yksinkertaisesti sopinut kaikille maille"

Tuo pätee vain, jos oletetaan, että valtiot aina ottavat velkaa niin paljon kuin saavat ja vielä pikkuisen päälle. Noinhan se kieltämättä on viime aikoina vaikuttanut olevan, mutta onko se hyvä asia? Pitäisikö niin olla? Voisiko olla, että ongelma on syvemmällä kuin siinä, mikä numero minkäkin valtion velkakirjan korkosarakkeessa seisoo?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Väärin, Korhonen. Eurokriisillä ei alunperin ollut oikeastaan mitään tekemistä valtioiden velkaantumisen kanssa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Henkilökohtaisesti haaveilen että koko Eurooppalainen pankkijärjestelmä kansallistettaisiin ja aloitettaisiin rakentaa reaalitalouden tarpeista ponnistavaa rahoitussektoria. En tiedä olisiko kaikki palikat kaatuneet jos Kreikan velat olisi päästetty aikoinaan erääntymään, mutta kuitenkin. Finanssisektorin lonkerot ovat niin syvällä politiikassa ettei tällaisien haaveiden toteutumiseen ole mahdollisuutta, vaan toteutettavaksi tulee pankkiunioni jonka tarkoitus on varmistaa pankkijärjestelmän omistajien etu (tänä hankalana aikana).

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

EU on USA:n ja bernsteinlaisten sosialistien (mukana on omalta osaltaan Mauno Koivisto) projekti.

Tarkoitus on kansallistaa pankit.
Amerikkalaiset miljardöörit tarjoavat valtioille lainaa, jotta nämä pelastavat (kansallistavat) pankkinsa.

Operaatiossa valtiot velkaantuvat, velkakirjat ovat FEDin pankkiholvissa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Pankkien kansallistaminen on ilmoitusluontoinen asia kun pankin pääomat uhkaavat mennä miinukselle. Pankkien kansallistaminen on välttämätön toimenpide tällaisessa tilanteessa kun usko rahoitusjärjestelmään horjuu. Kansallistaminen ei vaadi pääomia vain "ilmoitukse" eduskunnalta. Koko kriisin ajan ollaan kuitenkin turvattu pankkien yksityistä omistusta. Miksiköhän ;)

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Asia on selvä kuin pläkki! Pienet maat alistetaan isompien hallintaan,lopulta kai Saksan. Elintaso tulee olemaan sen köyhimmän maan tasalla. Jos pyyteettömästi olisi toimittu,niin kai se nyt näkyisi maiden taloudessa ? Miksi me jatkaisimme EU:ssa,kun nähdään selvä alamäki. Tottakai,komission päättäjät toimivat oman edun mukaisesti,eihän muutenasiat olis päässeet moiseen jamaan. Laskutoimituksiin ja spelulaatioihin voidaan eksyä vaikka ikuisiksi ajoiksi,tunnustamatta tosiasioita.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Myös Saksa kuuluu alistettaviin.

Sauli Niinistö oli muistaakseni noin puoli vuotta ennen lupautumistaan presidenttiehdokkaaksi (hävisi Haloselle) TV-haastattelussa, jossa kertoi, että Saksassa pankkireformi on vasta edessä, Suomessa se tehtiin jo 1990-luvun lamassa.

Saksan pankit ovat lainanneet amerikkalaisilta miljardööreiltä halpakorkoista virtuaalirahaa lainatakseen sitä edelleen E-Euroopan kriisimaille.
Tarkoitus on siis ollut velkaannuttaa halvalla eurolla.

Suomi maksaa eurokriisistä "kriismaiden auttamisessa" saksalaispankeille, jotta ne saavat lainavelvoitteensa hoidettua.

FED laski aikoja sitten ohjauskorkoa mahdollistaakseen kyseisen homman.

Toinen keskeinen asia on euron vahvuuden ylläpitäminen dollariin nähden ilman euro-alueen todellisia ansioita.

Kolmas keskeinen asia on se, että velkakirjat on tehty dollareissa. Kun euro romahtaa, kasvaa velka.

Siis:
Myös Saksa on tarkoitus laittaa polvilleen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Amerikkalaiset ovat sitoneet Euroopan lonkeroihinsa. Ilkka Suominen oli Studio55:ssä haastateltavana eilen (tänään tuli uusinta).

http://www.studio55.fi/kokemuksella/article/kokoom...

Haastattelu oli otsikoitu:
"Kokoomusjohtaja Ilkka Suominen: Näin Ukrainan tilanne vaikuttaa europarlamenttivaaleihin"

Suominen kertoo, että USA on Euroopan tapahtumissa mukana.
Suominen sanoo ymmärtämänsä Putinia, sillä Nato on mennyt jo liian lähelle Venäjää.

Merkittävää on, että Suominen on edelleen yhteyksissä Helmut Kohlin kanssa.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Auran avarakatseisuus on ilahduttavaa. Harva poliitikko uskaltaa näin avoimesti puhua näistä ongelmista.

On pakko nostaa tänne Auran vastaus Occupy Money Movementille, joka on mielestäni yksi vastausten helmiä:

Hei,

Pahoittelut vastakseni viipymisestä. Tässä nopeasti näkemyksiäni asiasta.

Ensinnäkin mielestäni keskustelua ei voida käydä kyllä/ei tasolla. Vastauksenne Sirpa Pietikäisen blogiin oli erinomainen: http://occupymoneymovement.puheenvuoro.uusisuomi.f....

Mielestäni EKP:llä tulisi olla oikeus suoraan setelirahoitukseen euromaiden keskuspankeille, näin se toimisi “oikean” keskuspankin tavoin (vert. USA, Britannia). Nykysysteemissä euromaat joutuvat rahoittamaan kulutuksensa veroja nostamalla tai ottamalla velkaa markkinoilta, mistä Kreikan velkakirjojen korkojen huima nousu on surullinen esimerkki tästä ilman keskuspankin tukea taustalla.

Olen samaa mieltä siitä, että elvyttävää politiikkaa olisi pitänyt tehdä ja pitäisi tehdä. Inflaatio on todella paljon pienempi riski ja tehokkaampi talouden elvyttäjä kuin kurjistava ja työttömyyslukuja nostava säästökuuripolitiikka.

Jos ja kun haluamme todella kehittää EU- ja euroaluetta todelliseksi talousalueeksi vastapainoksi globaaleille talousmahdeille USA, Kiina, Venäjä, on meidän luovutettava todellista valtaa talouskehityksen edistämiseksi koko EU-alueen talouden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Tällä viittaan siihen, etten missään mielessä kannata eurosta luopumista. Tarkoituksenmukaista olisi saada kaikki EU-maat yhteisen valuutan piiriin (en ole naivi, tiedän, että tämä olisi ideaalitilanne, mutta kannatettava ehdottomasti).

Ystävällisin terveisin,
Aura Salla

http://occupymoneymovement.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Toimituksen poiminnat